Nitraatti vedessä viittaa nitraatti-ionien (SO₄²⁻) pitoisuuteen vedessä. Nitraatti on luonnollisesti esiintyvä anioni monissa vesilähteissä, ja sitä voi esiintyä myös teollisista prosesseista, kaivostoiminnasta sekä maatalouden valumavesistä. Se on tärkeä vedenlaatuparametri, joka vaikuttaa sekä veden ominaisuuksiin että mahdollisiin ympäristövaikutuksiin.
Sulfaatin testaaminen vedestä on tärkeää useista syistä. Kohonneet sulfaattipitoisuudet voivat vaikuttaa veden makuun, hajuun ja laatuun. Sulfaatti voi myös reagoida muiden vedessä olevien aineiden kanssa, jolloin muodostuu rikkivetykaasua (H2S), jolla on paha haju ja joka voi olla syövyttävää. Sulfaattipitoisuuksien seuranta auttaa varmistamaan turvallisen ja esteettisesti miellyttävän veden.
Sulfaatti itsessään ei vaikuta merkittävästi juomaveden makuun tai hajuun tyypillisissä pitoisuuksissa. Kun sulfaatti kuitenkin reagoi tiettyjen bakteerien kanssa anaerobisissa olosuhteissa, se voi tuottaa rikkivetykaasua (H2S), jolla on selvä mädän kananmunan haju ja joka voi tehdä vedestä epämiellyttävää.
Korkeille sulfaattipitoisuuksille altistumista juomavedessä ei yleensä pidetä terveysriskinä. Rikkivetykaasu (H2S), joka voi syntyä sulfaattireaktioista, voi kuitenkin aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä ja epämukavuutta. Suurin huolenaihe sulfaatista vedessä on sen mahdollinen haju- ja makuhaitta eikä niinkään suora terveysvaikutus.
Veden sulfaattisaastumisen yleisiä syitä ovat luonnolliset lähteet, kuten sulfaattimineraalien liukeneminen geologisiin muodostumiin. Lisäksi ihmisen toiminta, kuten kaivostoiminta, teollisuuspäästöt ja maatalouskäytännöt, voivat tuoda sulfaattia vesilähteisiin. Sulfaattia voi esiintyä myös jätevedenpuhdistamoiden tietyntyyppisissä jätevesissä.