HIV-1 on yleisin ihmisen immuunikatovirus. Se kohdistuu ensisijaisesti immuunijärjestelmän soluihin (erityisesti CD4 T-soluihin) ja hoitamattomana voi vähitellen heikentää immuunijärjestelmää ajan myötä. HIV-1 on globaalin HIV-epidemian pääasiallinen aiheuttaja, ja se on se tyyppi, johon useimmat viittaavat puhuessaan ”HIV:stä”.

HIV-1 on virus, joka tartuttaa ja vahingoittaa immuunijärjestelmän soluja. Ajan myötä aleneva CD4-T-solujen määrä voi heikentää kehon kykyä torjua infektioita. Ilman hoitoa HIV-infektio voi edetä AIDSiksi (hankittu immuunikatovirusoireyhtymä), joka on HIV-infektion edennyt vaihe.
HIV-1 voi tarttua altistumalla tartunnan saaneelle verelle, siemennesteelle, emättimenesteelle tai rintamaidolle. Tavallisia tartuntareittejä ovat suojaamaton sukupuoliyhteys, neulojen/lääkepistosten jakaminen sekä tartunta äidiltä lapselle raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. HIV ei leviä satunnaisissa kontakteissa kuten halauksessa, astioiden jakamisessa tai saman wc:n käyttämisessä.
Itsetestit, kuten tämä, havaitsevat vasta-aineita, joita immuunijärjestelmä tuottaa vastauksena HIV-1:een (ja HIV-2:een). Vasta-aineita ei aina ole heti altistumisen jälkeen havaittavissa, minkä vuoksi ajoitus on tärkeää.
Altistumisen jälkeen voi kestää jonkin aikaa, ennen kuin vasta-aineiden määrä yltää havaittavalle tasolle. Tämän “ikkunajakson” aikana testi voi olla negatiivinen, vaikka tartunta olisikin tapahtunut. Jos altistuminen on ollut äskettäin, testauksen toistaminen myöhemmin ja/tai lääketieteellisen neuvonnan hakeminen sopivaa seurantaa varten on tärkeää.
